Flight Simulator X Wiki
Register
Advertisement

McDonnell Douglas DC-9, alkujaan Douglas DC-9 on kaksimoottorinen, kapearunkoinen, lyhyen toimintamatkan matkustajalentokone, joka aloitti liikennöinnin vuonna 1965. DC-9 oli suosittu konetyyppi, ja sitä on kehitelty edelleen aina 2000-luvun alkupuolelle. DC-9 tyyppitunnus muuttui 1980-luvulla MD-80-sarjaksi ja myöhemmin vielä MD-90-sarjaksi. Sittemmin Boeingin omistuksessa konetyyppiä on edelleen kehitetty ja se tunnetaan Boeing 717:nä. Tämän konetyypin tuotanto loppui vuonna 2006, joten DC-9:ää valmistettiin eri nimillä saman perusrakenteen pohjalta kaiken kaikkiaan yli 40 vuotta. Tämä onkin ilmailun historiassa yksi menestyksekkäimmistä konetyypeistä. DC-9 on lentoyhtiöiden aikatauluissa ja tiedotuksessa usein nimellä Boeing DC-9 tai myöhemmät mallit esim. Boeing MD-80, Series 80 tai Super 80.

Historiaa[]

DC-9:ää alettiin suunnitella vuonna 1963, ja sen oli tarkoitus täydentää DC-8:n laivuetta. DC-9:stä tuli DC-8:aa huomattavasti pienempi ja sillä oli lyhyempi toimintamatka. Kun DC-8 oli pitkän toimintamatkan kone, DC-9 oli tarkoitettu lyhyille reiteille. DC-8:ssa oli kuusi istuinta rinnakkain, DC-9:ään mahtui vain viisi. DC-9 perustui aivan uudelle suunnittelulle.

DC-9-10[]

teki ensilentonsa 1965 ja aloitti liikennöinnin vielä samana vuonna Delta Air Linesin väreissä. DC-9 oli välittömästi suosittu konetyyppi, ja sitä ehdittiin valmistaa lähes 1000 kappaletta, ennen kuin Douglas ja McDonnell yhdistyivät vuonna 1967. Tämä oli myös Finnairin ensimmäinen käyttöönottama DC-9 -malli, ja sillä on lyhyen runkonsa vuoksi lempinimi tumppi-ysi. Monet DC-9-10 -sarjan koneet on myöhemmin muutettu rahtikoneiksi.

DC-9-15[]

oli DC-9-10:tä suurempi polttoainekapasiteetti ja suurempi kantavuus, DC-9-20:ssä oli tehokkaammat moottorit ja uudenlainen siipi. Näiden versioiden valmistusmäärät jäivät vähäisiksi.

DC-9-30[]

oli suosittu malli, sitä valmistettiin 662 kappaletta. Tämä versio aloitti liikennöinnin 1967. Malli oli aiempiin verrattuna 4,5 metriä pitempi ja siinä oli isompi siipien kärkiväli ja suurempi kantavuus. Näitä koneita on vielä nykyäänkin jopa länsimaisten yhtiöiden käytössä.

DC-9-40[]

oli edelleen pidennetty malli ja se aloitti liikenteessä 1968. Se oli DC-9-30:tä kaksi metriä pitempi ja siihen mahtui 125 matkustajaa. Tätä mallia valmistettiin 71 kappaletta. Finnairilla sitä oli käytössä 6 kpl.

DC-9-50[]

oli viimeinen DC-9 -nimen alla kulkeva kehitysversio. Se oli DC-9-40:tä 2,5 metriä pitempi ja siihen mahtui 139 matkustajaa ja siinä oli uusittu matkustamo ja useita pieniä parannuksia. Se tuli liikenteeseen 1975. Näitä koneita valmistettiin 96 kappaletta. Finnarilla oli käytössä 12 DC-9-51:tä.

DC-9-80[]

Vuonna 1975 alkoi tehokkaamman ja taloudellisemman version suunnittelu. Tästä tuli lopulta DC-9 Super 80 (DC-9-80). Tämä versio sai tyyppihyväksynnän vuonna 1981. McDonnell-Douglas uudelleennimesi DC-9-80 sarjan MD-80-sarjaksi vuonna 1983.

MD-81/82/83/87[]

Alkuperäinen MD-80-sarjan versio oli MD-81, joka siis tuli liikenteeseen 1981. MD-82:ssa oli tehokkaammat moottorit, MD-83:ssa oli pitempi toimintamatka ja vielä tehokkaammat moottorit. Kaikissa DC-9 -sarjojen koneissa oli käytössä Pratt&Whitney JT8D -ohivirtaussuihkuturbiinit. MD-80 -sarjojen koneissa oli tehokkaammat ja suuremman ohivirtaussuhteen vuoksi taloudellisemmat JT8D-200 -moottorit. MD-87 oli lyhennetty versio aiemmista (samankokoinen kuin DC-9-30), ja siinä oli moderni ohjaamo elektronisine näyttöineen. Tämä versio sai tyyppihyväksynnän vuonna 1987. MD-87:llä ei ollut suurta kysyntää. Finnairin laivastossa oli lukuisia MD-80-sarjan versioita, mutta sekä DC-9 että MD-80 ovat jo poistuneet laivastosta Airbus A320-sarjan tieltä.

MD-88[]

teki ensilentonsa 1987. Siinä oli MD-83:n moottorit ja moderni ohjaamo elektronisine näyttöineen ja uudistettu matkustamo sekä useita parannuksia.

MD-90-30[]

on DC-9:n kehitysversioista suurin, 1,4 metriä pitempi kuin aiemmat MD-80 -versiot (6,8 metriä MD-87:ää pitempi). Ensilento oli 1993 ja tyyppihyväksyntä tuli 1994. MD-90:n moottoreiksi valittiin tehokkaat IAE:n (International Aero Engines) V2500 moottorit, joiden työntövoima on 111 kN. MD-90:stä on myös pitkän toimintamatkan versio MD-90-30ER. Lisäksi MD-90:stä on olemassa versio MD-90-50, jossa on vielä pitempi toimintamatka, suurempi enimmäislentoonlähtöpaino ja isommat polttoainesäiliöt. MD-90-55:ssä on suurempi matkustajakapasiteetti (187 matkustajaa yhdessä luokassa), minkä mahdollistavat kaksi ylimääräistä ovea koneen etuosassa, jolloin vaatimus evakuointinopeudesta täyttyy. Blue1 on äskettäin hankkinut käyttöönsä viisi tällaista konetta.

MD-95[]

oli puolestaan lyhennetty versio, jonka tarkoituksena oli korvata vanhimpia DC-9-koneita. MD-95 kuitenkin nimettiin Boeing 717:ksi McDonnell Douglasin ja Boeingin yhdistyttyä vuonna 1997. Boeing 717 aloitti liikenteessä vuonna 1999. Kone on 1,45 metriä pidempi kuin DC-9-30, ja siinä on sama matkustamo kuin MD-90:ssä, mutta siinä on uudet moottorit sekä ohjaamo, jossa on käytetty samaa avioniikkaa kuin MD-11:ssa. Mallin valmistus loppui vuonna 2006, kun AirTranin viimeinenkin tilaama kone toimitettiin ostajalleen.

DC-9:t ovat osoittautuneet erittäin kestäviksi koneiksi, monia yli 30 vuotta vanhoja koneita on edelleen liikenteessä, esimerkiksi Northwest Airlinesilla.

Yhdysvaltain asevoimien tyyppimerkintä sotilaskäyttöön tarkoitetulle DC-9:lle on C-9 ja lempinimi Skytrain II (alkuperäinen Skytrain oli C-47 eli Douglas DC-3)

Teknisiä tietoja[]

DC-9-10 DC-9-21 DC-9-30 DC-9-40 DC-9-50
Matkustajia
(1 luokka)
90 90 115 125 139
Suurin lentoonlähtöpaino 41140  kg 44492  kg 49940  kg 51756  kg 54934  kg
Suurin toimintamatka 2036 km 2977 km 2631 km 2712 km 2631 km
Matkanopeus 903 km/h 896 km/h 917 km/h 917 km/h 898 km/h
Pituus 31,82 m 31,82 m 36,37 m 38,28 m 40,72 m
Siipien kärkiväli 27,25 m 28,47 m
Korkeus 8,38 m
Moottorit 2 x 54,5 kN Pratt & Whitney JT8D-5 2 x 64,5 kN Pratt & Whitney JT8D-9 2 x 68,94 kN Pratt & Whitney JT8D-15 2 x 71,17 kN Pratt & Whitney JT8D-17
MD-81 MD-82 MD-83 MD-87 MD-88 MD-90-30 Boeing 717
Matkustajia
(1 luokka)
172 139 172 117
Suurin lentoonlähtöpaino 63503 kg 67812 kg 72575 kg 63503/67813 kg 67810 kg 70760 kg 54885 kg
Suurin toimintamatka 2897 km 3798 km 4635 km 4395 km 4850 km 4023 km 2545/3815 km
Matkanopeus 811 km/h
Pituus 45,1 m 39,7 m 45,1 m 46,51 m 37,8 m
Siipien kärkiväli 32,87 m 32,87 m 28,44 m
Korkeus 9,02 m 9,3 m 9,02 m 8,87 m
Moottorit 2 x 82,29 kN Pratt & Whitney JT8D-209 2 x 88,97 kN Pratt & Whitney JT8D-217A/C 2 x 93,4 kN Pratt & Whitney JT8D-219 2 x 68,9 kN Pratt & Whitney JT8D-217C 2 x 93,4 kN Pratt & Whitney JT8D-219 2 x 111,2 kN IAE V2525D5 2 x 82,3kN Rolls-Royce BR715-A1-30.

Filatelia[]

Suomen posti on julkaissut 1.11.1973 DC-9 -aiheisen postimerkin.

Kuvia[]



Wikipedia logo Tämä artikkeli sisältää Wikipedian tekstiä.

This article includes text of Wikipedia.
Advertisement